Alkusanat 2015

Näitä tarinoita, lähinnä kuusien, mutta myös muita sattumia alkaa olla koossa hyvinkin pienen kirjasen verran.

Se oli varmaan lauantai 19.12, ennen puoltapäivää, alkoi tämä Joulun Taika.

Ehdin hetken ihmetellä miksi uskolliset kuusenhakijat Merimaskun, Naantalin suunnalta olivat lähteneet matkaan soittamatta etukäteen. Kuusikauppa aukeaa virallisesti vasta klo 12, etukäteen sopien myös aiemmin.

Ensimmäinen asiakas oli jo puolikymmeneltä paikalla, hän haki etukäteen tilatun kuusen, kuusi oli menossa Auraan. Olin vielä yksin myyntipaikalla, sillä Tarmon ja Pekan kanssa oli sovittu että he tulevat vasta puoliltapäivin, kuvittelin että suurin osa asiakkaista tekisi kuusenhakuretken.

Yhden naisasiakkaan tullessa kuusen kanssa, kysyin tuleeko samaan peräkärryyn enemmän kuusia, hän vastasi että varmaan kolme. Lupasin merkitä kuuset nimilapuilla.

Otin ensimmäisen valkoisen lapun ja aloin pakkauslinjan pöydän päällä kirjoittaa siihen nimeä, etunimi ja sukunimen ensimmäinen kirjain, niinkuin tapani on.

Sisällä hallissa oli varmaan viisitoista ellei peräti kaksikymmentä ihmistä, melkoinen puheensorina ja hälinä. Yks kaks tuli täysi hiljaisuus, havahduin että mikä nyt, mitä tapahtuu. Nostaessani katsettani, huomasin tämän pikku Maijan seisovan aivan edessäni.

En jatka vielä pidemmälle, tarinalla ei ole vielä avainsanaa, mutta se on melkovarmaan Joulun Taikaa, vaikkei poikkeuksellisesti, Joulu Taika sanaa, tässä tarinassa varsinaisesti olekkaan.

Tämä pikku Maijan tekemä juttu johtui varmaankin viimevuotisesta mokasta, jonka onneksi sain paikattua ilmeisesti onnistuneesti. Viimevuonna nämä kolme perhettä Naantalin Merimaskun suunnalta olivat liikkellä hyvissä ajoin, varmaan kolme viikkoa ennen Joulua. Naiset valitsivat ja merkitsivät kuuset valmiiksi. Miehet tulisivat hakemaan kuuset lähempänä Joulua. Perheet siirtyivät laavulle, joka valmistunut vasta syksyllä, en muista kuinka pitkään makkaranpaistossa sekä tulilla olossa heillä meni. Perheiden tullessa piha-alueelle, tajusin yks-kaks minullahan ei ollut tuotuna pikkukuusia vielä yhtään. Hetken mietittyäni muistin , yhdellä ajouralla, hoitotoimenpiteiden tiellä olevat kuuset. Pyysin heitä mukaan, mutta muilla ei muistaakseni ollut tarvetta pikkukuuselle. Näytin pikku Maijalle, yhtä puolitoista metristä, upeaa nurkkakuusta ja kysyin kelpaako, kelpasi.

Ehkä tämä lahjakuusi on alkusysäys tälle pikku Maijan järjestämälle jutulle.

Seuraavana yönä havahduin hereille, alitajuntani oli varmaan työstänyt päivällä tapahtunutta. Joulun Taikaa, sillä tiesin heti, että nyt on kirjattava mielessä olevia asioita paperille, ehken aamulla muistaisi paljoakaan yön ajatuksia.

Tarinoiden ylös kirjoittaminen alkoi tavallaan silloin lauantain-sunnuntain välisenä yönä.

Marttila 29.12.2015

Kuusi-Heimo